Berndtson, Gunnar
Omakuva ylioppilaana
1872
öljy
25 x 21 cm
Inventaarionumero: 453
|
|
Omakuva ylioppilaana
Turun taidemuseon kokoelmissa on kaksi Gunnar Berndtsonin omakuvaa, joista varhaisempi ajoittuu hänen elämänsä alkupuolelle. Pienikokoisen (25 x 21 cm), ovaalinmuotoisen Omakuvan ylioppilaana, taiteilija maalasi vuonna 1872 peilkuvaa apunaan käyttäen. Tämä ruskeasävyinen omakuva näyttää Gunnar Berndtsonin nuorena, vasta 18-vuotiaana ylioppilaana. Yllään hänellä on ruskea takki ja rusetti, ylioppilaan juhla-asu. Varsinainen ylioppilaan tunnus, valkoinen lakki, kuvasta kuitenkin puuttuu. Nuorukaisen katse kohdistuu suoraan katsojaan, mutta kasvojen ilme on varautunut, jopa hieman pelokas. Hämmentynyttä ilmettä selittää ehkä osaltaan se, että omakuvan maalaushetkellä Berndtson ei ollut vielä tehnyt lopullisia valintojaan uransa suhteen ja tulevaisuus näyttäytyi hänelle epävarmana.
Berndtson, Gunnar (1854-1895)
Gunnar Berndtson syntyi Helsingissä 24.10.1854 (Vanhemmat filosofian tohtori, kirjailija Fredrik Berndson ja Augusta Kristina de la Chapelle). Koska 1800-luvun puolimaissa taiteilijat olivat usein köyhiä, eikä myöskään yleinen ilmapiiri suosinut taiteen harjoittamista, myös Berndtson epäröi ammatinvalintaansa pitkään. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1872 hän opiskeli tekniikkaa polyteknisessä oppilaitoksessa parin vuoden ajan tavoitteenaan ”kunniallinen” porvarillinen ammatti. Tekniikan opiskelijana Gunnar Berndtsonille avautui mahdollisuus osallistua yliopiston piirustussalissa järjestettyyn taideopetukseen. Berndtsonin taideopettajina yliopistossa olivat Bernhard Reinhold sekä Erik Johan Löfgren. Heidän johdollaan hänen tekniikkansa ja taitonsa alkoivat kehittyä ja Berndtson uskalsi tehdä päätöksen kokopäiväiseksi taiteilijaksi ryhtymisestä. Erityisesti Löfgrenin historiallis-romanttiset maalaukset olivat sitä, mitä vallanpitäjät taiteilijoilta odottivat. Tämä vaikutti myös oppilaisiin ja piirustussalissa luodun perustan voi sanoa säilyneen punaisena lankana läpi Berndtsonin koko uran.
Berndtson opiskeli kotimaan lisäksi myös Pariisissa hyvän ystävänsä Albert Edelfeltin tavoin 1870-luvun loppupuolella. Pariisissa vietetyn ajan johdosta Berndtsonista kehittyi kansainvälisen (ranskalaisen) tyylin omaksunut taiteilija. Tämä ei aina miellyttänyt kotimaan konservatiivisia taidepiirejä, sillä 1800-luvun jälkipuolella Suomessa taiteilijoilta (myös ulkomailla työskennelleiltä) odotettiin ennen kaikkea kotimaahan, sen historiaan ja kansaan liittyneitä aiheita. Berndtsonin elämä ja ura taiteilijana jäi valitettavan lyhyeksi. Hän kuoli Helsingissä toukokuussa 1895 vain 40-vuotiaana. Hänen elämänsä kahtatoista viimeistä vuotta synkensi vakava parantumaton sairaus, mikä heikensi luonnollisesti myös hänen luomisvoimaansa. Berndtson ehti lyhyeen uraansa nähden luoda useita rakastettuja teoksia, joista tunnetuimpia lienevät Morsiamen laulu (1881), Kesä (1893), sekä useat muotokuvat. (Gunnar Berndtson, Salonkimaalari, 1998). Turun taidemuseo järjesti Gunnar Berndtsonin tuotantoa esittelevän näyttelyn vuonna 1998.
|
