Sasha Huber: Space Race
1.6.–26.8.2018

Sasha Huberin taide pelastaa tulevaisuuden menneisyyden painolasteilta. Se välittää ja pyytää meitä välittämään. Mahdollisuuksilla spekuloidessaan se liittyy muiden dekolonialismin ja afrofuturismin hengessä toimineiden pioneerien, kuten James Baldwinin, Nina Simonen, Octavia Butlerin ja Sun Ran, joukkoon. Huber puolustaa kuolleita, erityisesti niitä, jotka ovat eläneet vaieten orjuuden ja kolonialismin varjoissa. Hienovaraisesti hän avaa arkistoja, aiemmin kolonialisoituja yhteisöjä ja omaa biografiaansa selvittääkseen, mitä periytyvät vauriot vaativat parantuakseen.

Space Race
pohtii rasismin historian vaikutuksia nykyisyyteen ja tulevaisuuteen avaruuden nimeämiskäytäntöjen kautta. Näyttely kutsuu tarkastelemaan taiteilijan yrityksiä uudelleenajatella ja oikaista sitä, miten 1800-luvulla elänyttä sveitsiläistä glasiologi Louis Agassizia (1803–1873) muistetaan Maassa, Kuussa ja Marsissa. Agassizin “tiede” sisälsi rasistisia ulottuvuuksia, ja hän uskoi ihmisten olevan jaettu alkuperänsä mukaan “rotuihin” luokitellen erityisesti afrikkalaista syntyperää olevat lähes epäihmisiksi. Hän myös ajoi rotuhygieniaa ja vastusti vahvasti rodullista sekoittumista. Louis Agassizin mukaan on nimetty yli 80 paikkaa ja seitsemän eläinlajia. Vuosikymmenen ajan Huberin teokset ovat liittyneet kriittiseen, historioitsija ja aktivisti Hans Fässlerin aloittamaan kampanjaan Demounting Louis Agassiz, joka vetoaa uudelleennimeämään Sveitsin Alpeilla sijaitsevan Agassizhornin. Space Race rohkaisee meitä pohtimaan, mitä nimet pitävät sisällään ja ketä tai mitä nostamme esiin näillä nimeämisillä. Edustaako (tavoittamattomissamme) avaruudessa sijaitsevien paikkojen nimeäminen taas toisenlaista kolonialismia?

Näyttelyn pääteos Space Race (2018) on vangitseva video, joka vie katsojan 3D-visualisoinnin avulla Marsiin ja Kuuhun. Se tarkastelee taivaankappaleita lähietäisyydeltä ja päästää meidät vierailemaan Agassizin mukaan nimetyillä harjanteilla ja tomulla, joita Maan synkkä historia varjostaa. Taivaankappaleiden nimeämisen kautta ilmenevä kosminen kolonialismi tekee meistä ihmisajan/logiikan kompleksisesti punotun verkon vankeja. Videon tematiikka jatkuu kahdessa uudessa veistoksellisessa teoksessa, jotka kuvaavat taivaallisia ”agassizilaisia haavoja”. Näyttely sisältää myös valikoiman aiempia, Huberin taiteellista matkaa ympäri maailman valottavia teoksia, jotka tutkivat performanssin, suoran toiminnan ja historiallisten kipukohtien purkamisrituaalien potentiaalia.

Sasha Huber (s. 1975 Zürichissä) on kansainvälisesti työskentelevä kuvataitelija ja tohtorikoulutettava, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän työskentelee historian ja nykyisyyden välisille hienovaraisille säikeille herkkänä hyödyntäen välineinään valokuvaa, videota, tekstejä sekä niittipyssyä, jolla hän luo nidottuja veistoksellisia teoksia. Huber tekee myös luovaa yhteistyötä Kallio Kunsthallen ja Kallio Kunsthalle Wellingtonin perustajan ja johtajan, kuvataiteilija Petri Saarikon kanssa.

Tiedotteen teksti: FT Temi Odumosu, School of Arts and Communication, Malmön yliopisto

Näyttelyä ovat tukeneet TAIKE, AVEK, Aalto yliopisto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Taiteilijatapaaminen to 16.8. klo 18 Studiossa
Sasha Huber kertoo taiteellisesta työskentelystään ja näyttelystään Taiteiden yönä klo 18 alkaen. Taiteilijan keskustelukumppanina ja vieraana on avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Tilaisuus on englanninkielinen, osallistuminen museon pääsylipulla.

www.sashahuber.com

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2018